Trump julkaisi viestin kaupoista Truth Social -palvelussaan, jossa hän käytti, lievästi sanottuna, melko luovaa kieltä. Trumpin mukaan he eivät maksaneet osakkeista mitään, mikä saattaa vaatia jonkin verran henkistä akrobatiaa. Trumpin kerrotaan myös olettaneen, että Tan tuli yhtiöön toivoen säilyttävänsä paikkansa ja lopulta antoi hallinnolle 10 miljardia dollaria, jotka se otti mielellään vastaan. Näissä väitteissä on totuuden siemen, koska kauppa rahoitetaan 5,7 miljardilla dollarilla maksamattomia varoja CHIPS-lain nojalla ja 3,2 miljardilla dollarilla, jotka on osoitettu Intel Secure Enclave -ohjelmalle. Kauppaministeri Howard Lytnik puolestaan piti kauppaa oikeudenmukaisena sekä Intelin että amerikkalaisten kannalta.
Yhdysvaltain hallitus maksoi 8,9 miljardia dollaria tarkalleen 9,9 prosentista osakkeista, mutta tämä summa hyvitetään Intelin jo saamien tukien hyväksi.
Pian tapaamisen jälkeen Bloomberg-uutistoimisto ilmoitti, että hallinto keskustelee mahdollisuudesta sijoittaa Inteliin. Ilmeisesti halukkuus ja mahdollisuus löytyivät, sillä Intel ja Yhdysvaltain hallitus ilmoittivat ostavansa 9,9 % Intelin osakkeista 8,9 miljardilla dollarilla eli yli 7,6 miljardilla eurolla. Osakkeen hinta oli 20,47 dollaria, mikä on 4 dollaria alle Intelin päätöskurssin.
Intel joutui myrskyn silmään, kun yhtiön toimitusjohtaja Lip-Bu Tanin investointeja kiinalaisiin yrityksiin alettiin tutkia ja Yhdysvaltain presidentti Trump vaati uhkaavasti hänen erottamistaan. Presidentin, hallinnon ja Tanin tapaamisen jälkeen sävy muuttui, ja Trump meni jopa niin pitkälle, että kehui Tanin menestystarinaa.
