WiFi 7 on vasta tulossa markkinoille, kun seuraavan langattoman viestinnän standardin ääriviivat alkavat jo hahmottua. Nopeus, viive, kapasiteetti ja ennen kaikkea luotettavuus ovat WiFi 8:n lupauksia.
Sisällysluettelo
Kun ensimmäiset WiFi 7 -yhteensopivat laitteet ovat vasta tulossa markkinoille Free, Bouygues Telecom ja Orange -operaattoreiden valikoimiin, seuraavan sukupolven langaton viestintästandardi on jo hahmottumassa. WiFi 8, joka tunnetaan nimellä 802.11bn, on kehitteillä kansainvälisessä standardointijärjestössä IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers).
Qualcommin mukaan WiFi 8 tulee merkitsemään käännekohdan standardin kehityksessä.
Kun aiemmat sukupolvet kilpailivat kiivaasti teknisestä suorituskyvystä yhä suuremmilla nopeuksilla ja pienemmillä viiveillä, tulevassa standardissa painotetaan ennen kaikkea ”luotettavaa suorituskykyä vaikeissa olosuhteissa”, kertoo amerikkalainen siruvalmistaja tuoreessa blogikirjoituksessaan.
Vastataan tekoälyn vaatimuksiin
Samaan aikaan tekoäly on vakiintunut osaksi arkeamme ja muuttanut tapaamme hankkia tietoa, kommunikoida ja työskennellä, mikä on muuttanut odotuksia reaaliaikaisesta reagointikyvystä. ”Käyttäjät ja laitteet vaativat virheetöntä yhteyttä” myös liikkeellä ollessaan, Qualcomm jatkaa. WiFi 8:n on vastattava ”tekoälyn ohjaamien kriittisten järjestelmien vaatimuksiin ja dynaamisiin käyttötapauksiin”.
Standardi tuo mukanaan Ultra High Reliability (UHR – IEEE 802.11bn) -käsitteen, joka takaa vakaat yhteydet myös tiheissä tai häiriöisissä ympäristöissä, kuten yrityskampuksilla tai kauppakeskuksissa.
Tätä varten otetaan käyttöön useita innovaatioita.
- Multi-AP Coordination (MAPC) -ominaisuus pyrkii optimoimaan verkon kattavuuden dynaamisella signaalien koordinoinnilla ja häiriöiden vähentämisellä yhteistyöhön perustuvalla radiotaajuuksien hallinnalla.
- Cooperative Spatial Reuse (Co-SR) puolestaan mahdollistaa eri tukiasemien säätää automaattisesti lähetystehonsa sen mukaan, kuinka kaukana ne ovat yhdistettävistä laitteista.
- Cooperative Beamforming (Co-BF) parantaa signaalin tarkkuutta, kun taas Dynamic Sub-channel Operation jakaa kaistanleveyden älykkäästi kunkin laitteen kapasiteetin mukaan.
- Lopuksi Non-Primary Channel Access (NPCA) antaa päätelaitteille pääsyn toissijaisiin kanaviin, kun ensisijainen kanava on varattu.
25 % suurempi kaistanleveys, 25 % pienempi viive
Vaikka tekninen suorituskyky ei ole ensisijainen tavoite, nämä innovaatiot mahdollistavat entistä pidemmälle menevät ratkaisut.
Ensimmäiset edistysaskeleet osoittavat 25 % suuremman kaistanleveyden vaikeissa olosuhteissa ja saman suuruusluokan – 25 % – viiveen vähenemisen. Optimistisimmat asiantuntijat puhuvat 100 Gb/s:n teoreettisesta kaistanleveydestä WiFi 7:n 46 Gb/s:ään verrattuna.
IEEE:n insinöörit törmäävät kuitenkin radioaaltojen fysiikan lakeihin. WiFi 8 käyttää samoja taajuuskaistoja – 2,4 GHz, 5 GHz ja 6 GHz – ja samaa 320 MHz:n maksimikanavan leveyttä kuin WiFi 7.
Kilpailussa yksityisen 5G:n kanssa
Luotettavuuden korostaminen avaa kuitenkin tien useille kriittisille käyttötarkoituksille. B2B-alalla Qualcomm mainitsee yhteistyörobottien, teollisuuden automaatiojärjestelmien, dronejen ja itseohjautuvien ajoneuvojen (AGV) yhteydet, jotka tulevaisuuden tehtaissa voivat ”toimia keskeytyksettä, jopa liikkeessä”.
”WiFi ei ole enää vain mukavuusominaisuus, vaan keskeinen infrastruktuuri, joka mahdollistaa reaaliaikaisen päätöksenteon, autonomiset toiminnot ja laajamittaiset tekoälypohjaiset työnkulut”, valmistaja toteaa innostuneesti.
Tämä voi kilpailla yksityisen 5G:n ja tulevan 6G:n kanssa teollisuuslaitoksissa.
Todellinen läpimurto älykotien alalla?
Kuluttajatuotteiden alalla älykotien pitäisi WiFi 8:n myötä muuttua ”immersiivisten palvelujen alustaksi”. Tekoälyn tuomia etuja hyödyntämällä kodin automaatiopalvelut tulevat olemaan kontekstuaalisempia, ennakoivampia ja reagoivampia, myös kerrostaloissa.
Tiheästi asutuissa julkisissa tiloissa, kuten lentokentillä, stadioneilla ja julkisessa liikenteessä, käyttäjät pysyvät jatkuvasti yhteydessä myös ruuhka-aikoina. WiFi 8 toimii myös infrastruktuurina antureille, videovalvontajärjestelmille ja hätäviestintäverkoille.
Aikataulun mukaan teknisen standardin viimeistely on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2028, ja ensimmäiset kaupalliset lanseeraukset on suunniteltu samalle tai seuraavalle vuodelle. Laajempi käyttöönotto on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä.
