Kaivauksissa löydettiin fossiilisia hampaita, jotka kuuluivat eri hominidien sukuun.
Sisällysluettelo
Kaivaukset Etiopian koillisosassa ovat osoittaneet, että kaksi erilaista hominidilajia, eli nykyihmisen esi-isät, asuivat samassa paikassa 2,6–2,8 miljoonaa vuotta sitten. Löytö tehtiin, kun löydettiin 13 kivettynyttä hammasta kahdelta eri lajilta, joista toinen saattoi kuulua aiemmin tuntemattomalle lajille.
Löytö valaisee monimutkaista ihmisen evoluutiotutkimusta. Vuosina 2018–2020 löydetyistä fossiileista 10 kuului Australopithecus-sukuun, ihmisen esi-isään. Loput kolme hammasta, jotka löydettiin vuonna 2015, kuuluvat Homo-sukuun, johon kuuluvat nykyihmiset ja Homo sapiens.
”Ihmisen evoluutio ei ole lineaarinen, se on kuin lehtipuu.”
Kahden hominidin jäännösten päällekkäisyys paleontologisessa kronikassa on harvinaista, mikä aiemmin sai tutkijat olettamaan, että Homo ilmestyi Australopithecuksen jälkeen, eikä että ne olivat aikalaistovereita. Australopithecus-lajit kävelivät suorassa, mutta niiden aivot olivat suhteellisen pienet, kooltaan enemmän apinoiden aivojen kaltaiset. Homo-lajin ilmaantuminen suuremmilla aivoillaan oli evoluution askel kohti nykyihmistä.
Mutta näiden kahden lajin rinnakkaiselo osoittaa, että hominidit kehittyivät ja elivät samanaikaisesti eri muodoissa. ”Tämä uusi tutkimus osoittaa, että monien meistä muodostama kuva ihmisen kaltaisesta apinasta, neandertalilaisesta ja nykyihmisestä on virheellinen: evoluutio ei toimi näin”, sanoi tutkimuksen toinen tekijä Kay Reed, tutkija ja professori Arizonan yliopiston ihmisen alkuperän instituutissa sekä ihmisen evoluution ja sosiaalisen muutoksen koulussa. ”Ihmisen evoluutio ei ole lineaarinen; se on lehtipuinen; elämänmuodot kuolevat sukupuuttoon.”
Tuntematon laji
Yksi näitä kaivauksia johtaneen ryhmän tavoitteista oli löytää todisteita Australopithecus afarensi -lajin olemassaolosta, jota edustavat kuuluisat Lucy-nimiset fossiilijäännökset, jotka löydettiin Etiopiasta vuonna 1974. Lucy oli keskimääräistä ihmistä lyhyempi, noin metrin pituinen, ja hänellä oli apinamainen kasvot ja aivot, jotka olivat noin kolmasosa ihmisen aivoista. Hänen fossiilinsa osoittivat ihmisen ja apinan piirteiden yhdistelmää ja todistivat, että ihmisen muinaiset esi-isät kävelivät suoralla 3,2 miljoonaa vuotta sitten.
Kun tutkimusryhmä löysi australopithecuksen hampaat kahdessa erillisessä kaivauksessa vuosina 2018 ja 2020, he vertasivat niitä afarensis-lajiin ja toiseen hominidien ryhmään, joka tunnetaan nimellä garhi, mutta yhtäläisyyksiä ei löytynyt. Tutkijat uskovat, että hampaat kuuluvat aiemmin tuntemattomalle australopithecus-lajille, joka eli maapallolla Lucen jälkeen ja samaan aikaan varhaisen Homo-lajin kanssa.
