Port Olímpicin edustalla toteutettu projekti on saavuttanut hämmästyttäviä tuloksia alle vuodessa.
Sisällysluettelo
Uimareille Välimeri on yksi maailman kauneimmista ja halutuimmista paikoista. Vesieläimille se on kuitenkin uhkaava ekosysteemi, joka voi vaarantaa niiden elämän.
Sen vedet edustavat alle 1 % maailman vesimäärästä, mutta niihin kertyy 7 % maailman mikroplastista, maailman luonnonsuojelujärjestö WWF:n raportin mukaan. Raportissa todetaan, että dramaattiset vaikutukset johtuvat ”muovin liiallisesta käytöstä, huonosta jätehuollosta ja massaturismista”.
Biodiversiteetin edistäminen Välimerellä
Barcelonassa, jota monet pitävät Välimeren pääkaupunkina ja yhtenä suosituimmista matkailukohteista, yritetään torjua tätä ilmiötä. Näin on onnistuttu vain vuodessa mullistamaan osa rannikkoa.
Kaikki alkoi Port Olímpicin uudistamisesta. Tämä ikonisen keskuksen modernisointi, joka avattiin vuoden 1992 olympialaisissa, ulottui myös merelle. Kokonaisvaltainen projekti ei sisältänyt vain merkittäviä infrastruktuurin parannuksia ihmisille, vaan myös meren biologisen monimuotoisuuden edistämistä. Tehtävä ei ollut helppo, kun otetaan huomioon läheisyys vilkkaille rannikoille ja rannikon uudistustyöt. Siksi oli tarpeen luoda keinotekoisia elinympäristöjä.
Merenpohjaan asennettiin 300 betonilohkoa, joiden tarkoituksena oli luoda 100 biotooppia. Ankkuroitiin 50 riuttaa ja asennettiin simpukankuorista valmistettuja kivikasseja suojaamaan suurilta saalistajilta. Lohkot sijoitettiin kymmenen metrin syvyyteen, ja niiden väliin jätettiin tilaa, jotta eri lajit voisivat elää yhdessä mahdollisimman luonnollisessa ympäristössä.
Kuinka keinotekoinen elinympäristö rakennetaan merenpohjaan
Biotopit ovat noin metrin korkuisia ja kahden metrin levyisiä, ja ne on kiinnitetty pohjaan ankkurointijärjestelmällä, jonka asentamisessa sukeltajat auttoivat.
Alle vuodessa keinotekoisista materiaaleista rakennetut harmaat rakenteet ovat kadonneet. Ei kirjaimellisessa mielessä. Ne ovat kuitenkin muuttuneet riuttoiksi, jotka ovat kasvaneet täyteen vedenalaisia kasveja, leviä ja joita ympäröi kaloja. Alle vuodessa on laskettu yli sata lajia.
He ovat nähneet morrajoja, mustekaloja, kastanjoita ja urtaja. Siellä on selkärangattomia, kuten nilviäisiä, äyriäisiä ja sieniä. Siellä on myös eri ryhmien kaloja: labiroja, blénidoja ja espáridoja. Lisäksi biodiversiteetti sitoo hiilidioksidia ja parantaa veden laatua.
”Nämä rakenteet ovat tulleet turvapaikaksi ja kasvualueeksi yli sadalle”, sanoi ylpeänä Barcelonan pormestari Jaume Collboni. Viranomaiset ovat täsmentäneet, että 40 metrin päässä rannikosta sijaitsevalla alueella sukellus ja kalastus ovat kiellettyjä.
Port Olímpic -satamaa hallinnoi BSM, joka on kaupungin omistama yritys. Jatkossa tehdään eri tutkimuksia, joilla arvioidaan riuttojen asuttumista ja vedenalaista elämää. Lisäksi tehdään vesi- ja sedimenttitutkimuksia sekä akustisia analyyseja. Tieteellistä seurantaa johtaa Barcelona Zoo -säätiö yhteistyössä merentutkimusinstituutin (ICM), korkeimman tieteellisen tutkimuksen neuvoston (CSIC), Barcelonan yliopiston (UB) ja Katalonian polyteknisen yliopiston – Barcelona Techin (UPC) kanssa.
