Merkittävä lainsäädännön muutos häiritsee senioriautoilijoiden elämää Suomessa.
Sisällysluettelo
Suomi on edelleen suhteellisen suvaitsevainen ikääntyneitä autoilijoita kohtaan, mutta naapurimaassamme Italiassa on omaksuttu täysin erilainen lähestymistapa. Tämä raskaita ajoneuvoja koskeva toimenpide on herättänyt sekä kannatusta että kiistaa.
Mitkä ovat uudet säännöt senioreille Suomessa?
Suomessa äskettäin tehty liikennelain muutos on tuonut merkittävän rajoituksen yli 68-vuotiaille. He eivät enää saa hankkia tai uusia C- tai CE-luokan ajokorttia, joka oikeuttaa ajamaan raskaita ajoneuvoja ja puoliperävaunuja. Rikkomuksesta voi seurata 1 200 euron sakko ja jopa kahdeksan kuukauden ajokielto.
Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton. Seniorit voivat edelleen ajaa A- ja B-luokan ajoneuvoja, jos he käyvät säännöllisesti lääkärintarkastuksessa. Tämä vaatimus tulee pakolliseksi kaikille kuljettajille 60 vuoden iästä alkaen.
Miksi tällainen päätös?
Suomen hallitus perustelee tätä politiikkaa vakavien onnettomuuksien riskin kasvulla, kun ikääntyneet kuljettajat ovat raskaiden ajoneuvojen ratissa. Tutkimukset osoittavat, että reaktioaika ja kognitiiviset kyvyt voivat heikentyä iän myötä, mikä lisää onnettomuusriskiä.
Jo ennen 68 vuoden ikärajan saavuttamista ammattikuljettajien on käytävä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa 50 vuoden iästä alkaen, jotta heidän ajokykynsä voidaan arvioida.
Tilastot ja liikenneturvallisuus
Suomen sisäministeriön tilastot vahvistavat, että ikääntyneiden aiheuttamat onnettomuudet ovat paitsi yleisiä myös vakavampia, erityisesti raskaiden ajoneuvojen osalta. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2021 lähes 450 yli 75-vuotiasta ikääntynyttä menehtyi liikenneonnettomuuksissa.
Kiista ja julkinen keskustelu
Liikenneturvallisuussyistä huolimatta tämä toimenpide ei ole suinkaan yksimielinen Suomessa. Monet pitävät sitä ikäsyrjintänä ja väittävät, että ajokyvyn pitäisi määräytyä terveydentilan eikä iän perusteella.
Toiset taas pitävät lakia välttämättömänä suojana kaikille tienkäyttäjille ja korostavat, että raskaiden ajoneuvojen ajokyvyn tulisi olla tarkassa valvonnassa, kun otetaan huomioon onnettomuuksien mahdolliset katastrofaaliset seuraukset.
Entä Suomi?
Suomessa tilanne on edelleen ennallaan, mutta Euroopan unioni aikoo yhdenmukaistaa ikääntyneiden ajokäyttäytymistä koskevia sääntöjä ottamalla käyttöön mahdollisen ”seniorikortin”. Kortti olisi uusittava viiden vuoden välein lääkärintarkastuksen tai liikennesääntöjen päivityskurssin jälkeen. Hanke voisi helpottaa käytäntöjen yhdenmukaistamista EU:ssa.
Vaikka Suomi on ryhtynyt voimakkaisiin toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, keskustelu ikääntyneiden ajokäyttäytymisen hallitsemisesta on vielä kaukana päätöksestä. Nämä lainsäädännön muutokset saattavat vaikuttaa liikenneturvallisuuspolitiikkaan myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Mitkä ovat näiden muutosten vaikutukset ikääntyneisiin, liikenneturvallisuuteen ja liikkuvuuspolitiikkaan Euroopassa? Aika näyttää, mutta yksi asia on varma: kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus on edelleen ensisijainen tavoite.
