Kevyt paikallinen toimenpide kunnallisten palvelujen rahoittamiseksi ilman verotaakan kasvua tai verotuksen selkeyden heikentymistä.
Sisällysluettelo
Paikallinen uudistus on jälleen ajankohtainen ja herättää jo huolta kotitalouksissa. Hallitus harkitsee symbolista, kotitalouskohtaista maksua paikallisten julkisten palvelujen tukemiseksi. Vuoden 2026 asumisveron on tarkoitus olla oikeudenmukaisempi taloudellinen side kuntaan, ja se lupaa yksinkertaisuutta, läpinäkyvyyttä ja vakaita tuloja välttäen samalla vuonna 2023 poistettavan järjestelmän haitat.
Kuka maksaa asumismaksun ”pienimuotoisena maksuosuutena”?
Toimenpide koskisi kaikkia pääasiallisessa asunnossa asuvia, sekä omistajia että vuokralaisia, jotta vastuu jakautuisi tasapuolisesti. Vuosittain maksettavan maksun suuruus olisi 10–100 euroa. Näin modernisoitu asumismaksu pysyisi vaatimattomana, mutta se vahvistaisi konkreettista yhteyttä asukkaiden ja kuntien välillä, mikä olisi hyödyllistä päivittäisessä hallinnossa.
Sopeutuksia voidaan vielä tehdä kotitalouden koon, asuttavan pinta-alan tai kiinteistön verotusarvon mukaan. Päättäjät suosivat kuitenkin selkeää, kaikkien ymmärtämää kiinteää maksua. Keskustelu on osa paikallisten verotuksen uudistusta, jossa on viime aikoina kiinnitetty huomiota kahden tähän asti verottamatta olleen asuinhuoneiston osan verotukseen, mikä on herkkä aihe.
Erityistapaukset on suojattava sosiaalisen oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi. Opiskelijat, jotka asuvat vanhempiensa luona, vanhainkodin asukkaat ja väliaikaiset asukkaat voisivat saada vapautuksia. Myös sosiaaliturvan saajat ja tietyt ikäihmiset tulisi ottaa huomioon. Useat kunnat vaativat lisäksi vapautusrajaa, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet voidaan jättää veron ulkopuolelle.
Toinen asunto, tyhjät asunnot: erillinen logiikka
Vuodesta 2023 lähtien entisen pääasuntoveron poistaminen ei ole koskenut toisia asuntoja eikä tiettyjä tyhjiä asuntoja. Nämä kiinteistöt ovat edelleen erityisen paikallisen verotuksen alaisia, ja verotus on joskus korkeampi alueilla, joilla on asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan. Kunnat käyttävät tätä verotusta vastatakseen kiinteistömarkkinoiden paineisiin, kun taas omistajat haluavat ennustettavuutta ja selkeyttä.
Tulevassa uudistuksessa on tarkoitus säilyttää tämä ero ja soveltaa verotusta sijainnin ja markkinatilanteen mukaan. Jo ennestään tiukoissa tilanteissa olevilla alueilla jo sovellettavat korotukset olisivat edelleen mahdollisia. Verotus mukautettaisiin siis mahdollisimman tarkasti paikallisiin olosuhteisiin, jotta vältyttäisiin tasavertaiselta verotukselta, jota hyvin erilaisissa tilanteissa olevat kotitaloudet pitävät epäoikeudenmukaisena.
Pääasiallisista asunnoista perittäisiin maltillinen kansalaismaksu ja toissijaisista tai tyhjillään olevista kiinteistöistä perittäisiin korotettu vero. Tällainen järjestely tukisi asuntojen tarjontaa rasittamatta verotusta tasaisesti. Tässä yhteydessä uusi asuntomaksu täydentäisi pormestareiden jo käytössä olevia välineitä, joilla säännellään asuntojen käyttöä tarpeiden mukaan.
Asumiskustannusten määrä, asteikko ja oikeudenmukaisuus
Kaksi vaihtoehtoa on pääosin esillä: yksinkertainen kiinteä maksu tai mukautettava asteikko. Kiinteä maksu, joka olisi 10–100 euroa kotitaloutta kohti, olisi selkeä ja nopea soveltaa. Oikeudenmukaisuus on kuitenkin kyseenalainen, kun vaadittu maksu on sama, vaikka tulot vaihtelevat joskus huomattavasti eri alueiden välillä.
Progressiivisuus on houkutteleva vaihtoehto, koska se perustuu kotitalouden tuloihin tai asunnon arvoon. Se kuitenkin monimutkaistaa veronkantoa ja pidentää käyttöönoton aikataulua. Kaupunginjohtajat pohtivat tätä dilemmaa, koska he haluavat varmoja, ymmärrettäviä ja hyväksyttyjä tuloja. Asumismaksun on myös oltava ymmärrettävä.
Poliittisena tavoitteena on palauttaa verotukseen luottamus. Dijonin pormestari François Rebsamen on esittänyt ajatuksen yhteisestä panostuksesta koulujen, teiden ja liikenteen rahoittamiseksi. Veron voimaantulo on suunniteltu 1.1.2026, mikäli parlamentti hyväksyy sen. Presidentinvaalit lähestyvät, joten kansalaisten hyväksyntä vaikuttaa lopulliseen aikatauluun.
Mitä on syytä seurata ennen ratkaisevaa äänestystä
Keskustelu keskittyy yksinkertaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja aikatauluun. Poikkeukset, ongelmalliset alueet ja laskentaperusteet ratkaisevat lopputuloksen. Kotitaloudet odottavat selkeää, vakaata ja ymmärrettävää sääntöä. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen, asumiskulujen vero palautuu kevennettynä, mutta kunnille taataan konkreettiset resurssit.
