Lontoon suurimpien huutokauppakamareiden kieltäytyminen osallistumasta myyntiin nosti esiin antiikkimarkkinoiden eettisyyden ja kulttuuriesineiden palauttamisen
Sisällysluettelo
Apollo Art Auction -huutokauppakamari puolustaa myynnin laillisuutta huolimatta eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä koskevasta kritiikistä.
Lontoon huutokaupassa myytiin lähes 400 000 euroa egyptiläisestä kosmetiikkalaatikosta, jonka mahdollinen laiton alkuperä herätti kiivaan keskustelun kulttuuriperinnön asiantuntijoiden ja huutokauppakamarin välillä.
Esine, jonka jotkut asiantuntijat liittävät Tutankhamonin hautaa, nousi kansainvälisen keskustelun keskipisteeksi historiallisten esineiden kaupan laillisuudesta ja eettisyydestä.
Tuhatvuotias esine tarkkailun alla
Brittiläinen huutokauppakamari Apollo Art Auction myi niin sanotun ”Sauterelle de Guennol” -esineen 340 000 punnalla (noin 400 000 eurolla tai 455 000 eurolla provisiot mukaan lukien). Kyseessä on pieni kosmetiikkapakkaus, joka on valmistettu norsunluusta ja puusta ja joka on peräisin Egyptin 18. dynastian lopulta, noin vuodelta 1350–1349 eKr.
Egyptiläisen kosmetiikkalaatikon huutokauppa Lontoossa herättää jälleen keskustelua kulttuuriperinnön palauttamisesta.
Vain 9,5 senttimetriä pitkä esine on erinomaisessa kunnossa, ja sen hyönteisen siipien yksityiskohdat ovat tarkasti työstettyjä, mikä viittaa siihen, että se on ollut suljetussa tilassa tuhansia vuosia.
Sen alkuperäinen tarkoitus oli säilyttää arvokkaita tuotteita, kuten hajusteita tai khôl, tummaa mineraalijauhetta, jota muinaiset egyptiläiset käyttivät silmien rajaukseen, käytäntö, joka on säilynyt modernissa kosmetiikkateollisuudessa.
Kuvioiden tarkkuus ja esineen ehjyys saivat useat egyptologit epäilemään, että se voisi olla peräisin koskemattomasta hautakammiosta, kuten Tutankhamonin haudasta.
Sauterelle de Guennolin mahdollinen laiton alkuperä herättää kiistaa asiantuntijoiden ja huutokauppakamareiden keskuudessa.
Epäilyt ja kiistat alkuperästä
Yhteys laatikon ja kuuluisan faraon haudan välillä tuli esiin vuonna 1978, kun Thomas Hoving, New Yorkin Metropolitan-taidemuseon entinen johtaja, esitti Tutankhamonista kirjoittamassaan kirjassa, että esine oli varastettu haudan avaamisen yhteydessä vuonna 1922 brittiläisen arkeologin Howard Carterin toimesta.
Tämän hypoteesin otti uudelleen esille saksalainen egyptologi Christian Loeben, joka katsoi, että sekä astian tyyli että sen lähes täydellinen säilyneisyys ovat vahvoja viitteitä sen todellisesta alkuperästä.
Carterin yli 3 000 vuotta suljettuna olleen Tutankhamonin hauta sisälsi 5 398 hautausesineitä, jotka ovat nykyään Kairon suuressa Egyptin museossa. Monet asiantuntijat kuitenkin väittävät, että Carter vei haudasta yli sata esinettä, joita ei ole koskaan virallisesti rekisteröity. Mahdollisuus, että ”Sauterelle de Guennol” kuului tähän ryhmään, avasi uudelleen keskustelun egyptiläisten kulttuuriesineiden omistuksesta ja kohtalosta.
Christie’sin ja Sotheby’sin kieltäytyminen myymästä egyptiläistä reliikkiä huutokaupassa kiristää kansainvälistä keskustelua antiikkitaiteesta.
Reaktiot ja eettiset näkökulmat
Myynnin kritisoijien joukossa on brittiläinen tutkija Christina Riggs, joka väittää, että Carter vei pienet esineet, joista osa oli eläinmuotoisia, ja jotka päätyivät lopulta länsimaisiin kokoelmiin. Riggs kyseenalaistaa myös sen, että huutokauppakamari ei pyytänyt Egyptin hallitukselta lupaa myynnin jatkamiseen. Hänen mielestään tapaus heijastaa nykyisiä huolenaiheita eettisyydestä epäilyttävän alkuperän omaavien esineiden hankinnassa, näyttelyssä ja kaupassa.
Loeben puolestaan korostaa, että laatikon on palattava Egyptiin, ja väittää, että tällaisen esineen palauttaminen on periaatekysymys.
Huutokauppakamarin puolustus ja suurten yritysten vastustus
Apollo Art Auctionin kanta eroaa asiantuntijoiden näkemyksistä. Huutokauppakamari puolustaa kaupan laillisuutta ja väittää, että vaikka esineen löysi Carter, ei ole todisteita siitä, että se olisi peräisin Tutankhamonin haudasta, koska se ei ole virallisissa luetteloissa.
Asiantuntijat yhdistävät huutokaupattavan esineen Tutankhamonin hautaa ja vaativat sen palauttamista Egyptille.
Yritys vakuuttaa, että myynti on tapahtunut kaikkien kansainvälisten lakien ja määräysten mukaisesti, ja korostaa, että esine on ollut useiden tunnettujen keräilijöiden hallussa ilman, että se olisi esiintynyt missään varastetun taiteen tietokannassa. Riggs kuitenkin varoittaa, että rekisteröinnin puuttuminen johtuu juuri siitä, että Carter ei koskaan ilmoittanut näitä esineitä.
Kiista kiihtyi, kun huutokauppakamarit Christie’s ja Sotheby’s kieltäytyivät hoitamasta myyntiä esineen alkuperän epäselvyyden vuoksi. Tämä kieltäytyminen lisää kansainvälisen yhteisön huolta antiikkitaidemarkkinoiden läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta.
”Sauterelle de Guennol” -tapaus herätti uudelleen keskustelun kulttuuriesineiden palauttamisesta ja länsimaisten instituutioiden velvollisuudesta säilyttää Egyptin kaltaisten maiden kulttuuriperintö. Loebenin mukaan esineen palauttaminen on eettinen vaatimus maailman kulttuuriperinnön hallinnassa.
