Päähypoteesi on, että paikka on voinut olla samanaikaisesti monikäyttöinen.He kaivavat luolaa Teneriffalla, ja löydöt johtavat heidät guancha-kansaan.
Arkeologi Paloma Vidalin johtamat kaivaukset Cueva de los Cabezas -luolassa Teguestassa (Teneriffa) viittaavat siihen, että guanchit saattoivat käyttää tätä paikkaa samanaikaisesti asuinpaikkana ja karjan aitauksena.
Perjantaina koulu ilmoitti, että heinäkuussa alkoi neljäs arkeologinen kaivauskampanja Cueva de los Cabezasosissa. Sen tarkoituksena on selvittää tarkka kronologia, jolloin alkuperäiskansat asuttivat Barranco de Agua de Diosin rotkon, sekä dokumentoida asutuksen kehitysvaiheet.ULL:n tutkijat paljastavat uutta tietoa guancha-intiaanien ja eurooppalaisten suhteista ennen konkistaa.Salaperäinen syy, miksi guancha-intiaanit asuivat tällä Teneriffan alueella, on paljastunut.
Tämä tapahtuma, jota rahoittavat Kanariansaarten hallitus, tiede-, innovaatio- ja yliopistoministeriö sekä Teguesten kaupunginvaltuusto, korostaa tämän paikan ainutlaatuisuutta strategisena kohteena Teneriffan arkeologisille tutkimuksille, lisää ULL.
Hypoteesi sen samanaikaisesta käytöstä asuinpaikkana ja karjan aitauksena perustuu tilan sisäpuolella havaittuun tilalliseen erilaistumiseen, sillä yhdessä osassa vallitsevat eläinten jäännökset, erityisesti ruokailuun liittyviä luita, kun taas toisessa on löydetty jokapäiväisen käytön esineitä, kuten keramiikan palasia ja saviastioiden kappaleita, selittää tutkimuksen toinen johtaja Emilio Vacas.
Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvää, käytettiinkö näitä rakennelmia samanaikaisesti vai eri aikoina. Vaikka kaikki viittaa luolan sekakäyttöön, on vielä selvitettävä, asuivatko guanchit todella luolassa karjansa kanssa vai käytettiinkö luolaa eri tarkoituksiin vuosisatojen aikana.
Tutkimusryhmän mukaan tämän kampanjan merkittävimpiä löytöjä ovat ihmisen, sian ja koiran ulosteiden jäännökset.
Vakasan mukaan DNA-analyysin avulla on mahdollista määrittää laji tarkasti ja saada arvokasta tietoa ”Barranco de Agua de Diosin alueella eläneiden olentojen terveydestä, ravinnosta ja elinoloista”.
Cueva de los Cabezas on osoittautunut ”yksi Teneriffan arkeologisista kohteista, jossa on eniten ajoituksia”, sanoo tutkimuksen toinen johtaja Salvador Pardo.
Vuoteen 2023 mennessä oli viisi ajoitusta, mutta arkeologisten kaivausten jatkumisen myötä on löydetty yli kaksikymmentä uutta, jotka vahvistavat alueen jatkuvan asutuksen 600-luvulta eurooppalaisten valloitukseen 1400-luvulla, arkeologi selittää.
Tutkijaryhmä pyrkii selvittämään asutuksen varhaisimmat tasot stratigrafisten tutkimusten avulla, jotka mahdollistavat tutkimusalueen laajentamisen.
Nämä uudet projektit antavat paitsi kattavamman kuvan paikalla tapahtuneesta toiminnasta, myös mahdollisuuden ”mennä niin syvälle kuin stratigrafinen potentiaali sallii”, sillä Luis Diego Cuscoyn 1970-luvulla tekemien tutkimusten mukaan ”luolan huippu oli saavutettu, mutta nykyiset kaivaukset ovat osoittaneet, että on vielä tutkittavia tasoja”, täsmentää Vacas.
Projekti on luonteeltaan selvästi monitieteinen ja instituutioiden välinen. ULL:n työntekijöiden lisäksi sitä johtavat Paloma Vidal, Salvador Pardo ja Emilio Vaca, siinä osallistuvat tutkijat Barcelonan autonomisesta yliopistosta, Valencian yliopistosta ja Baselin yliopistosta (Sveitsi). Jälkimmäinen tutkii kivityöskentelyä morfoteknisestä ja trasologisestä näkökulmasta.
Vastaavasti, pyrkimyksenä tuoda tiede lähemmäksi yleisöä, Tegesten kaupunginvaltuusto on alusta asti järjestänyt avoimien ovien päivän. Kolmas päivä on huomenna, lauantaina, ja siihen kuuluu pienille ryhmille tarkoitettuja luolakierroksia, joilla kerrotaan kaivausten etenemisestä ja tämän kampanjan viimeisimmistä tuloksista.