Norjalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että käsin kirjoittaminen muodostaa paljon laajempia hermoratoja kuin näppäily. Tämä ero vaikuttaa muistiin ja oppimiskykyyn, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan koulumenestykseen.
Sisällysluettelo
Kun tietokoneet ja tabletit yleistyvät luokkahuoneissa, uusi tutkimus varoittaa käsinkirjoittamisen lopettamisen seurauksista.
Käyttämällä korkean resoluution aivokuvausta Norjan luonnontieteiden ja tekniikan yliopiston tutkijat havaitsivat, että käsin kirjoittaminen aktivoi muistia ja oppimista koskevia hermoverkostoja paljon voimakkaammin kuin tekstin kirjoittaminen näppäimistöllä.
Tutkimuksessa todettiin, että käsinkirjoittamisen säilyttäminen koulussa on edelleen keskeinen tekijä lasten ja nuorten kognitiivisen kehityksen edistämisessä.
Tutkimus
Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin tutkijoiden Ruud van der Vilan ja Audrey van der Meerin johdolla. Tutkimukseen osallistui 40 yliopisto-opiskelijaa, joista 36 analysoitiin.
Osallistujat suorittivat kaksi erilaista tehtävää: he kirjoittivat sanoja käsin digitaalisella kynällä kosketusnäytöllä ja sitten samat sanat näppäimistöllä yhdellä sormella. Heillä oli päässään kypärä, jossa oli 256 elektrodia, jotka pystyivät rekisteröimään aivojen sähköisen aktiivisuuden millisekunnin tarkkuudella.
Tulokset olivat hämmästyttäviä. Kun opiskelijat kirjoittivat käsin, yhteydet aivojen eri alueiden välillä olivat paljon lukuisampia ja vahvempia kuin kirjoittaessa näppäimistöllä. Erityisesti yhteyskuvioita havaittiin theta- ja alfa-aalloissa, taajuuksilla, jotka liittyvät muistiin, tarkkaavaisuuteen ja kykyyn omaksua uutta tietoa.
”Kirjoittaminen vaatii hienoja, tarkkoja käden ja sormien liikkeitä. Se pakottaa aivot integroimaan visuaalisen, motorisen ja sensorisen informaation, luoden paljon laajemman yhteysverkoston”, tutkijat selittivät.
Näppäimistöllä liike on aina sama: näppäimen painaminen. Tämä toistuva ele, vaikka se tapahtuu nopeammin, ei stimuloi oppimista ja muistamista vastaavia hermoratoja samalla tavalla.
Vaikutukset koulutukseen
Tutkimuksen tekijät varoittavat, että käsinkirjoittamisen täydellinen korvaaminen digitaalisilla laitteilla kouluissa voi vaikuttaa kielteisesti oppimiseen.
Uuden teknologian hyödyllisyyttä tunnustaen he korostavat, että lasten tulisi harjoitella kirjoittamista jo varhaisesta iästä lähtien, jotta muistia ja monipuolista ajattelua tukevat hermoverkot kehittyvät.
Tämä havainto vahvistaa muiden tutkimusten tulokset: käsin kirjoittaminen auttaa ihmisiä muistamaan paremmin, parantaa oikeinkirjoitusta ja helpottaa kirjainten ja sanojen tunnistamista. ”Kirjoittaminen ei ole vain viestintäväline: se on henkinen harjoitus, joka vahvistaa oppimiskykyä”, norjalaiset tutkijat korostavat.
Siksi he ehdottavat tasapainoa. Kouluissa tulisi opettaa käsin kirjoittamista ja samalla digitaalisten laitteiden käyttöä. Keskeistä on valita menetelmä tehtävän mukaan: jos tavoitteena on uusien käsitteiden oppiminen ja vahvistaminen, käsin kirjoittaminen on paras vaihtoehto; jos prioriteetti on nopeus tai tekstin määrä, näppäimistö voi olla hyödyllisempi.
Keskustelu ulottuu luokkahuoneeseen
Tutkimus tehdään aikana, jolloin yhä useammat maat keskustelevat kirjoittamisen roolista koulutuksessa . Esimerkiksi Suomessa kursivoitu kirjoittaminen poistettiin pakollisena oppiaineena vuonna 2015. Yhdysvalloissa useat osavaltiot ovat myös vähentäneet käsin kirjoittamisen käytäntöä painetun tekstin hyväksi.
Suomessa prosessi etenee hitaammin, mutta kannettavien tietokoneiden ja tablettien käyttö luokkahuoneissa on kasvussa. Tämä tutkimus tarjoaa tieteellisiä perusteita pohtia, miten tämä siirtyminen voitaisiin järjestää.
”Käsien liikkeet kirjoittaessa muodostavat tila-aikaisen informaatiomallin, joka stimuloi aivoja tavalla, jota ei saavuteta kirjoittamalla tekstiä näppäimistöllä. Jos lapsilla ei ole tällaista kokemusta, heidän oppimisensa voi olla rajoittunutta”, varoittavat kirjoittajat.
