Aikooko ”neopankit” mullistaa säästämisen markkinat?

neopankit

Tämä on uusi ilmiö Belgiassa: Revolut Bank tarjoaa asiakkailleen säästötilejä, joiden korot ovat ainakin tällä hetkellä korkeammat kuin perinteisissä pankeissa ja jotka lasketaan päivittäin.

Revolutin lisäksi myös muut ”neopankit” ovat tulleet Belgian markkinoille. Mitä uutta näissä tileissä on ja kenelle ne on tarkoitettu? Voivatko ne muuttaa Belgian pankkitoiminnan maisemaa?

N26, Revolut ja Bunq ovat vain muutamia esimerkkejä niin kutsutuista ”neobankkeista”. Niiden yhteinen piirre on, että ne toimivat verkossa. Niillä ei ole fyysisiä konttoreita. Nämä pankit käyttävät digitaalista teknologiaa palvelujensa tarjoamiseen. Ne ovat erityisen houkuttelevia nuoremmalle sukupolvelle, joka on kasvanut ”kaikki verkossa” -maailmassa ja on kiinnostunut yksinkertaisemmasta, nopeammasta ja paperittomasta tilin avaamisesta sekä mahdollisuudesta alentaa kuluja.

L’Echo -lehden mukaan yksi tällaisista pankeista, Revolut, on nyt tulossa säästötilimarkkinoille ja tarjoaa asiakkailleen säästötilejä, joiden korko on korkeampi kuin perinteisissä pankeissa.

Säästöistä maksetaan 1,50–2,50 %:n bruttokorko asiakkaan tilaustasosta riippuen.

Tällaisilla koroilla säästötilien vertailusivustoilla ei ole syytä huoleen. Näiden tilien toimintaperiaate eroaa kuitenkin Belgian pankkimarkkinoilla perinteisestä.

Miten se eroaa perinteisistä pankeista?

Revolutin tarjoama säästöjen korko riippuu asiakkaan tilaustyypistä. Pankilla on 760 000 käyttäjää Belgiassa, ja se tarjoaa useita hinnoittelupaketteja: yksi on ilmainen ja muut maksavat 3,99–50 euroa kuukaudessa.

Tarjolla olevat palvelut vaihtelevat tariffin mukaan. Säästöjen korko vaihtelee myös: 1,50 % Standard-tileillä ja 2,50 % Ultra-tileillä.

Säästötileillä korko on aina bruttokorko. Näin ollen korkoista on vähennettävä 30 % lähdevero.

Aikooko ”neopankit” mullistaa säästämisen markkinat?

Kiinteä korko verrattuna peruskorkoon ja kanta-asiakasetuun

Näyttää kuitenkin siltä, että uudet pankit ovat tulossa markkinoille eri lähestymistavalla kuin perinteiset pankit. Revolutin tapauksessa korko on ainutlaatuinen. Peruskorkoa ja kanta-asiakasetua ei ole, ja nämä ehdot ovat välttämättömiä, jotta säästötili voidaan katsoa säännellyksi ja verovapaaksi.

Belgiassa, säänneltyjen tilien järjestelmässä, ”pankit mainostavat joskus korkeita korkoja, joista suurin osa muodostuu kanta-asiakasetuista, mutta jos menetät oikeuden tähän etuun, saat paljon vähemmän kuin paperilla on luvattu”, Nicolas Claes huomauttaa. Asiakkaan on harvoin helppo ymmärtää korkojen laskemista.

Yhtenäisellä korolla 30 prosentin tuloveron jälkeen on helpompi nähdä, kuinka paljon ansaitset. ”Jos nostat rahat viikon kuluttua, saat 1,05 % viikossa. Jos nostat rahaa kuukauden kuluttua, saat 1,05 % kuukaudessa”, laskee Nicolas Claes, jonka työnantaja TestAchats on aiemmin jo puoltanut peruskoron ja kanta-asiakasetuuden yhdistämistä, jotta belgialaisille asiakkaille taattaisiin suurempi läpinäkyvyys.

Korko kertyy myös päivittäin. Tämä ei välttämättä ole asiakkaalle merkittävä etu. Se ei tietenkään vakuuta RTBF:n haastattelemaa taloustieteilijä Bruno Colmantia. Hän pitää sitä pikemminkin markkinointikikkana. Koska Revolutia käyttävät pääasiassa nuoret asiakkaat, joiden tulot ovat vaatimattomammat, 1 000 euroa, jotka on sijoitettu säästötilille 1,5 prosentin bruttokorkoon, tuovat taloustieteilijän mukaan vain muutaman sentin päivässä.

Riittääkö tämä tilanteen muuttamiseen ja kilpailijoiden herättämiseen?

Voiko neobankkien kehitys Belgian markkinoilla ja uusien säästötuotteiden ilmaantuminen kannustaa maan suurimpia pankkeja sopeutumaan? Taloustieteilijä Étienne de Calletai vastasi RTBF:n kysymykseen, että kaikki kilpailu pankkisektorilla on tervetullutta.

Suurilla pankeilla on vielä pitkä matka edessään, ennen kuin ne muuttavat tarjontaansa ja asiakkaiden tottumuksia. ”Tällä hetkellä suurten pankkien säästötileillä on miljardeja dollareita. Tilanne ei muutu lähitulevaisuudessa”, sanoo Nicolas Claes.

Hänen mukaansa nykyisten neobankkien tarjoamat korot eivät riitä aiheuttamaan ”massaliikettä”.

Näiden uusien pankkien tarjoamat palvelut eivät vielä riitä houkuttelemaan laajaa asiakaskuntaa. Esimerkiksi asuntolainojen tai joidenkin vakuutustuotteiden puuttuminen voi edelleen olla esteenä. TestAchats Investin asiantuntijan mukaan juuri tästä syystä tällainen pankki kannattaa valita lisäpankiksi eikä pääpankiksi.

Näiden uusien pankkien ja uusien kaupankäyntialustojen asteittainen ilmaantuminen kannustaa kuitenkin kilpailijoita parantamaan palveluitaan, koska asiakkaat ovat nyt vähemmän taipuvaisia kääntymään näiden uusien toimijoiden puoleen pääpankkinsa lisäksi. He avaavat esimerkiksi tilin osakkeiden, kryptovaluuttojen jne. ostamista tai myyntiä varten. ”Olemme havainneet, että monissa pankeissa transaktiomaksut ovat laskeneet merkittävästi”, Nicolas Clays toteaa.

Verkkokaupan alustat tarjoavat myös korkoa tilille talletetuille varoille, kunnes rahoitusprodukteja odotetaan ostettavan. ”Torghandel, esimerkiksi, tarjoaa 1,4 %:n nettokorkoa talletetuille varoille, ja raja on 50 000 euroa”, Nicolas Claes toteaa.

Lyhyesti sanottuna nämä uudet pankit ja alustat panostavat uutuuteen ja teknologisiin parannuksiin asiakkaiden houkuttelemiseksi.

Aikooko ”neopankit” mullistaa säästämisen markkinat?

Ovatko nämä uudet pankit turvallisia?

Kuinka luotettavia nämä uudet pankit ovat verrattuna perinteisiin pankkeihin, joihin belgialaiset asiakkaat ovat tottuneet? Jos ne ovat saaneet toimiluvan Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ne tarjoavat samat takuut.

Revolut, kuten muutkin eurooppalaiset pankit, tarjoaa valtion takaaman talletussuojan 100 000 euroon asti”, muistuttaa Étienne de Calletait RTBF:n haastattelussa.

Näiden pankkien luotettavuuden osalta meidän on luotettava valvontaviranomaisten työhön.