Velcro-periaatteeseen perustuva järjestelmä mahdollistaa rakenneosien helpon liittämisen ja irrottamisen toisistaan.
Sisällysluettelo
Järjestelmän avulla voidaan vähentää rakennusjätettä ja helpottaa korjauksia, muutoksia ja rakennusosien uudelleenkäyttöä.
- Modulaarinen ja uudelleenkäytettävä liitos.
- Velcro-tyyppinen järjestelmä rakentamiseen.
- Helppo irrottaa, ilman purkutöitä.
- Vähemmän jätettä, enemmän kiertotaloutta.
- Digitaaliset tiedot jäljitettävyyden varmistamiseksi.
- Julkinen esittely vuoteen 2026 asti.
TU Graz kehittää tarranauhamaisen järjestelmän rakennuskomponenteille
Grazin teknillisen yliopiston (TU Graz) johtama ReCon-projekti, johon osallistuu yrityksiä kuten Axtesys ja NET-Automation, tarjoaa konkreettisen ratkaisun rakennusalan valtavaan materiaalihukkaan: tarranauhamaisen kiinnitysjärjestelmän, jolla rakennuksen osat voidaan liittää toisiinsa ja irrottaa toisistaan siististi ja palautuvasti.
Tämä järjestelmä mahdollistaa pitkäikäisten kantavien rakenteiden, kuten seinien tai betonielementtien, erottamisen lyhytaikaisemmista rakenteista, kuten sähköasennuksista, teknisistä lattioista tai kantamattomista väliseinistä. Näin remontin yhteydessä ei tarvitse purkaa tai tuottaa rakennusjätettä, vaan käyttöikänsä täyttäneet elementit voidaan yksinkertaisesti irrottaa.
Tämä lähestymistapa on täysin linjassa rakentamiseen sovellettavan kiertotalouden periaatteiden kanssa, ja alalla on vielä paljon innovointimahdollisuuksia. Materiaalit liitetään toisiinsa sienenmuotoisilla koukkuilla tai 3D-tulostetuilla osilla, jotka integroidaan suoraan betoniin, puuhun tai jopa paperijohdannaisiin. Testit osoittivat, että nämä liitokset ovat vastustukseltaan verrattavissa nykyisiin teollisiin ratkaisuihin, mutta niillä on yksi keskeinen etu: ne voidaan purkaa ilman, että niiden eheys kärsii.
Modulaariset liitokset sisätiloihin
Ensimmäisessä vaiheessa teknologia keskittyy sisätiloihin, joissa käyttö ja uudistaminen ovat dynaamisempia. Väliseinät, tekniset paneelit tai asennuspinnat voidaan asentaa ja purkaa kuin LEGO-palikoita, mikä vähentää uudistamiskustannuksia ja nopeuttaa työaikaa.
Yksi parannuskohteista on 3D-tulostuksen korvaaminen ruiskupuristuksella tai metallileimaamisella, jotta kiinnikkeet ovat lujempia ja kestävämpiä. Tämä voisi mahdollistaa järjestelmän laajentamisen vaativampiin rakenteisiin, kuten irrotettaviin julkisivuihin tai uudelleenkonfiguroitaviin kaupunkikalusteisiin.
Lisäksi modulaarinen suunnittelu mahdollistaa paitsi osien korvaamisen myös niiden uudelleenkäytön muissa projekteissa, mikä on käytännössä mahdotonta perinteisessä rakentamisessa.
Komponenttien tietojen digitalisointi
Toinen ReCon-projektin keskeinen saavutus on digitaalisten jäljitettävyysjärjestelmien integrointi itse rakennuskomponentteihin. RFID-sirujen tai integroitujen QR-koodien avulla tallennetaan olennaisia tietoja, kuten koostumus, asennuspäivä, valmistaja tai mahdolliset epäpuhtaudet. Tämä mahdollistaa nopeamman ja luotettavamman diagnoosin purkamisen yhteydessä, mikä helpottaa sekä kunkin materiaalin uudelleenkäyttöä että asianmukaista kierrätystä.
Tämä jäljitettävyys voi merkitä käännekohtaa teollisuudessa: nykyään suurta osaa rakennusjätteestä ei voida kierrättää yksinkertaisesti siksi, että sen alkuperää tai koostumusta ei tunneta. Näiden järjestelmien avulla kierrätetyt materiaalit voisivat palata markkinoille selkeiden teknisten tietojen kera jopa vuosikymmeniä alkuperäisen asennuksensa jälkeen.
Ehdotus liittyy suoraan Euroopan uusiin sääntelyvaatimuksiin, jotka edistävät rakennusalan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Direktiivit, kuten EU:n vihreä taksonomia tai rakennustuotteita koskevan asetuksen (CPR) tarkistus, tähtäävät nimenomaan materiaalien uudelleenkäytön ja jäljitettävyyden edistämiseen, mikä tekee ReConin kaltaisista ratkaisuista paitsi innovatiivisia myös välttämättömiä.
Potentiaali
ReConissa kehitetty koukku- ja silmukkajärjestelmä on yksi lupaavimmista muutoksista historiallisesti lineaariselle ja tuhlaavalle alalle. Sen käytännön sovellukset voivat:
- Vähentää merkittävästi rakennus- ja purkujätettä, joka nykyään edustaa noin 35 % kaikesta Euroopassa syntyvästä jätteestä.
- Helpottaa rakennusten mukauttamista uusiin käyttötarkoituksiin tai määräyksiin ilman invasiivisia tai kalliita toimenpiteitä.
- Vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä pidentämällä komponenttien käyttöikää ja edistämällä niiden uudelleenkäyttöä.
- Vähentää materiaalien valmistukseen, kuljetukseen ja hävittämiseen liittyviä CO₂-päästöjä ja edistää siten pitkän aikavälin ilmastotavoitteita.
- Edistää rakentamisen kulttuuria, joka perustuu palautettavuuteen ja ylläpitoon vanhentumisen ja purkamisen sijaan.
Vaikka järjestelmä on toistaiseksi kehitysvaiheessa ja esittelyvaiheessa, ja sitä on esitelty julkisesti esimerkiksi Wienin tiede- ja teknologiamuseossa (vuoden 2026 loppuun asti), sen potentiaali on jo tunnustettu Itävallan vuoden 2024 kestävän kehityksen palkinnolla. Jos sen käyttöä onnistutaan laajentamaan ja normalisoimaan, siitä voi tulla keskeinen työkalu joustavampien, puhtaampien ja kestävämpien kaupunkien rakentamisessa.
