Enigman salakirjoituksen murtaminen osoitti, että sodassa strateginen tieto voi olla tärkeämpää kuin tykistö.
Kun Eurooppa kärsi toisen maailmansodan pommitusten tuhoista, todellinen voitto valmistui hiljaisuudessa. Kaukana rintamalta, Bletchley Parkissa, joukko matemaatikoita ja kielitieteilijöitä työskenteli yötä päivää murtaakseen Enigma-koodin, järjestelmän, joka suojasi natsien sotilaskommunikaatiota. Vastassa ei ollut armeija, vaan kone, joka näytti mahdottomalta murtaa.
Vuodesta 1939 lähtien jokainen saksalainen viesti muutettiin Enigman roottoreiden avulla hieroglyfiksi. Mahdollisten yhdistelmien määrä oli niin suuri, että jopa parhaat asiantuntijat olisivat tarvinneet vuosisatoja yhden salakirjoituksen purkamiseen. Tähän lisättiin vielä suurempi ongelma: saksalaiset vaihtoivat koneen asetukset joka keskiyö, mikä pakotti aloittamaan laskelmat alusta.
Vuonna 1940 Bletchley Parkiin saapui Alan Turing, nuori cambridgeiläinen matemaatikko, joka esitti erilaisen ratkaisun: luoda kone, joka voittaisi toisen koneen. Tästä ideasta syntyi hänen tiiminsä kanssa suunniteltu ”Bombe”, joka pystyi kokeilemaan miljoonia yhdistelmiä ihmiselle mahdottomalla nopeudella. Edistymisestä huolimatta paine oli valtava: jokainen päivä oli ratkaistava ennen kuin natsit ehtivät vaihtaa salakirjoitusta.
Turing tiivisti näkemyksensä matemaattisesta logiikasta yksinkertaisella lauseella:
”Matemaattinen päättely voidaan nähdä kahden kyvyn yhdistelmänä: intuitio ja nerous.” Tämä yhdistelmä oli perustana strategialle, joka lopulta käänsi sodan kulun.
Suuri läpimurto tapahtui vuonna 1942, kun parannetut Bombes-laitteet mahdollistivat kahden viestin salauksen purkamisen minuutissa. Tuhansia saksalaisia viestejä alettiin siepata ja käsitellä jatkuvasti. Winston Churchill tunnusti myöhemmin, että Bletchley Parkin työ oli lyhentänyt sotaa kahdesta neljään vuoteen, mikä merkitsi 14–20 miljoonan ihmisen hengen pelastamista.
Turing oli tietoinen tehtävän suuruudesta, mutta myös siitä, että työä oli jatkettava väsymättä: ”Näemme vain pienen osan tulevaisuudesta, mutta siellä näemme paljon tekemistä.”
Enigman voittaminen ei ollut strateginen oppitunti. Se teki selväksi, että tieto on tärkeämpää kuin ruuti. Hyvin suunniteltu algoritmi voi voittaa kokonaisen armeijan. Tämä periaate pätee edelleen 2000-luvulla, jolloin algoritmit eivät vain murra koodeja, vaan ennustavat markkinoita, valvovat kriittistä infrastruktuuria ja määrittelevät poliittisia vaikutuskampanjoita.
Vuonna 1945 panssarivaunut ajoivat Berliiniin, mutta ratkaiseva etu oli saavutettu jo paljon aiemmin Bletchley Parkin laskentahuoneissa. Kokemus osoitti, että raaka voima tuhoaa, mutta strateginen älykkyys ratkaisee. Turing tiivisti tämän tunnetuimmassa esseessään: ”Alkuperäinen kysymys, ’Voivatko koneet ajatella?’, on mielestäni niin merkityksetön, ettei se ansaitse keskustelua.”
