Löytö paljastaa, kuinka kuusta löydettyä elämän lähdettä voidaan hyödyntää. Tämä läpimurto voi mullistaa avaruustutkimuksen.
Sisällysluettelo
Kiinalainen tutkijaryhmä on tehnyt merkittävän löydön havaitsemalla, että tonni kuun regolithia voisi tuottaa 51–76 kilogrammaa vettä.
Löytö, jonka tekivät Chang’e 5 -ohjelman tutkijat Ningbon materiaalitutkimusinstituutin ja Kiinan tiedeakatemian fysiikan instituutin johdolla, merkitsee käännekohtaa innovatiivisessa menetelmässä veden uuttamiseksi kuunäytteistä.
Vesi on elintärkeää tieteellisten asemien rakentamiselle ja selviytymiselle tulevissa avaruuslennoissa, mutta sen alhainen pitoisuus kuun mineraaleissa, kuten kuulasissa ja anortiitissa, on vaikeuttanut sen uuttamista. Tähän asti nämä mineraalit ovat sisältäneet vain 0,0001–0,02 % vettä.
Tutustu tutkijoiden kehittämään innovatiiviseen menetelmään
Regolitoon sisältyvä titaani on avainasemassa, sillä se toimii ”kuun säiliönä”, joka helpottaa metallisen raudan ja vesihöyryn muodostumista. Tutkijat ehdottavat koverien peilien tai Fresnel-linssien käyttöä auringonvalon keskittämiseen ja kuun regoliton lämmittämiseen, jolloin syntyy paitsi vettä myös rautaa ja materiaaleja kuun rakentamiseen.
Uusi menetelmä perustuu kuun regoliton lämmittämiseen yli 1 000 °C:n lämpötilaan, jolloin varastoitunut vety reagoi rautaoksidien kanssa ja vapauttaa vettä höyryn muodossa. Tällä tavalla 1 gramma regolitoa voisi tuottaa jopa 76 milligrammaa vettä, mikä riittää 50 henkilön päivittäiseen kulutukseen tonnilla.
Kiinalaisen tiimin julkaisemat tulokset vahvistetaan tulevissa Chang’e-luotainten avulla, joiden tavoitteena on suunnitella tieteellisiä asemia Kuuhun ja avaruuteen.
H2O-molekyylien löytäminen Kuusta
Tämä läpimurto on suora seuraus heinäkuun lopussa ilmoitetusta, Chang’e 5 -luotaimen Maan päälle tuottamissa kuunäytteissä löydetyistä vesimolekyyleistä. Vaikka veden löytäminen Kuusta ei ole uutta, se on ensimmäinen kerta, kun sitä on löydetty molekyylimuodossa, H2O, fyysisistä näytteistä ja maapallon satelliitin osasta, jossa aiemmin ei uskottu olevan vettä tässä muodossa, tutkijoiden mukaan.
Näiden molekyylien tunnistaminen on mahdollistanut tänään esitellyn innovatiivisen menetelmän kehittämisen, mikä avaa uusia mahdollisuuksia resurssien hyödyntämiselle tulevissa avaruusluotainmissioissa. Peking on investoinut voimakkaasti avaruusohjelmaansa viime vuosina erilaisilla tutkimusluotainmissioilla ja oman avaruusaseman, Tiangongin, rakentamisella, joka tulee toimimaan noin kymmenen vuoden ajan.
Kiinalainen alusta tulee vuonna 2024 maailman ainoaksi avaruusasemaksi, jos Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen avaruusasema, johon Kiina ei ole päässyt osallistumaan avaruusohjelmansa sotilaallisten siteiden vuoksi, poistetaan käytöstä tänä vuonna suunnitelmien mukaisesti.
