Tämä filosofinen lause kuvasti älyllisen ja henkisen ponnistelun merkitystä viisauden saavuttamisessa. Kerromme, mistä on kyse.
Sisällysluettelo
Keskiajalla ja renessanssissa lause ”Per aspera ad astra” alkoi kiertää roomalaisesta filosofiasta peräisin olevissa sananlaskuissa. Myöhemmin humanistit ottivat sen moraaliseksi mottona.
Ajan myötä lause sai laajemman symbolisen merkityksen ja muuttui filosofisesta pohdinnasta yleismaailmalliseksi ihanteeksi itsensä ylittämisestä. Kerromme, mistä tämä Senecan filosofian ilmaus on peräisin.
Roomalaisen filosofian lause vastoinkäymisten kohtaamiseen: Mitä ”Per aspera ad astra” tarkoittaa?
Lause ”Per aspera ad astra”, joka tarkoittaa ”vaikeuksien kautta tähtiin”, on yksi klassisen kulttuurin inspiroivimmista ilmaisuista. Sen alkuperä juontaa juurensa antiikin Rooman filosofiaan, ja se heijastaa stoalaista näkemystä, jonka mukaan korkeimpaan on mahdollista päästä vain ponnistelemalla ja voittamalla vaikeimmat esteet.
Selkein esikuva tälle ajatukselle löytyy roomalaisen filosofin Senecan (1. vuosisata jKr.) kirjoituksista. Hänen tragediassaan Hercules Furens esiintyy lause: ”Non est ad astra mollis e terris via”, joka tarkoittaa ”Ei ole helppoa tietä maasta tähtiin”. Seneca halusi tällä sanoilla ilmaista, että suuruuden saavuttaminen, olipa kyseessä sitten hyveellisyys tai inhimilliset saavutukset, vaatii uhrauksia ja kurinalaisuutta.
Filosofia: Miten tätä lausetta käytetään nykyään?
Nykyaikana tämä lause vakiintui mottoon sotilas- ja oppilaitoksissa. Useat ilmavoimat ja akatemiat ympäri maailmaa ovat ottaneet sen käyttöön korostaen sen yhteyttä taivaaseen ja korkeuksiin. Se on esimerkiksi Yhdysvaltojen Kansasin ilmavoimien ja Kanadan kuninkaallisten ilmavoimien motto. Tässä yhteydessä filosofinen lause muistuttaa, että kurinalaisuus ja sinnikkyys ovat välttämättömiä taivaan valloittamiseksi.
Myöhemmin, avaruusajan myötä, lause sai uuden ja voimakkaan merkityksen. Se muuttui moraalisesta metaforasta kirjaimelliseksi ilmaisuksi: päästäkseen todella tähtiin ihmiskunnan oli kohdattava lukemattomia teknologisia, taloudellisia ja inhimillisiä vaikeuksia. Ei ole sattumaa, että tätä maksimaa siteerataan usein avaruustutkimukseen liittyvissä puheissa ja juhlallisuuksissa, sillä se kiteyttää uhrautuvaisuuden ja kunnianhimon hengen, joka on ominaista suurimmille tieteellisille saavutuksille.
