Linnunrata on täynnä mysteerejä, ja uusia löytöjä tehdään jatkuvasti.
Tällainen on myös australialaisen ASKAP-radioteleskoopin havaitsema täydellinen ympyrä. Uudessa tutkimuksessa tutkijat ovat analysoineet tätä G305.4-2.2-nimistä taivaankappaletta. Se on yli 95-prosenttisesti pyöreä, joten tutkijat päättivät nimetä sen Teleios, joka tarkoittaa kreikaksi ”täydellisyyttä”. Tämä avaruudessa leijuva kupla on näkyvissä vain radiotaajuuksilla, ei näkyvällä valolla, infrapunasäteilyllä tai röntgensäteilyllä. Vastaavaa taivaankappaletta ei ole aiemmin havaittu.
Tutkijat havaitsivat, että kupla on melko himmeä, mikä vaikeuttaa sen havainnointia. Heillä on erityisesti vaikeuksia arvioida tarkasti, kuinka kaukana kupla on Maasta. He arvioivat sen olevan noin 7 100–25 100 valovuoden päässä. Sen halkaisija on arviolta 46–157 valovuotta.
Tutkijat ovat sulkeneet pois useita mahdollisia lähteitä tälle ilmiölle. He ovat keskittyneet supernovan jäänteisiin, jotka näyttävät heistä ”todennäköisimmältä” hypoteesilta. Kun tähti räjähtää näyttävästi, sen jäänteet ja hiukkaset sinkoutuvat avaruuteen. Näitä havaittavia jäänteitä kutsutaan supernovan jäänteiksi. Ne koostuvat usein hiilestä, hapesta, neonista ja piistä. ”On kaksi mahdollista skenaariota: joko kyseessä on nuori (alle 1000 vuotta vanha) tai vanhempi (yli 10 000 vuotta vanha) supernovan jäännös”, tutkijat päättelevät.
Nämä taivaankappaleet ovat kuitenkin pikemminkin kuoren muotoisia kuin pallomaisia. Ne ovat epäsäännöllisiä, koska tähtien räjähdys ei ole tasainen. Räjähtänyt tähti on siis ollut hyvin symmetrinen. Epäilyjä herättää myös se, että Teleios ei säteile röntgensäteitä, mikä on kuitenkin supernovan jäännöksille tyypillistä. ”Kaikki mahdolliset skenaariot ovat ongelmallisia, etenkin kun otetaan huomioon röntgensäteilyn puuttuminen, vaikka sen pitäisi olla havaittavissa evoluutiomallimme mukaan”, tutkijat täsmentävät. Lisätutkimuksia tarvitaan siis vielä. Mysteeri on edelleen ratkaisematta, mutta tutkijat aikovat selvittää sen.
