Suomen yliopiston tutkijat ovat saavuttaneet merkittävää edistystä neurotietokoneen käyttöliittymän kehittämisessä, jonka avulla halvaantuneet potilaat voivat kommunikoida lähes reaaliajassa. Uusi järjestelmä on lyhentänyt puheen dekoodauksen viivettä kahdeksasta sekunnista yhteen sekuntiin.
Ann Johnson, 48-vuotias entinen opettaja Saskatoonista, oli kolmas osallistuja tämän teknologian kliinisiin kokeisiin. Vuonna 2005, 30-vuotiaana, hän sai aivohalvauksen, joka johti lukkiutuneen ihmisen oireyhtymään – tilaan, jossa potilas on tajuissaan, mutta ei voi puhua tai liikkua.
Teknologia perustuu implanttiin, joka sijoitetaan aivojen motorisen aivokuoren puhealueelle. Kun potilas yrittää puhua, laite rekisteröi hermosolujen toiminnan ja lähettää signaalit tietokoneelle. Kehittynyt tekoälypohjainen dekooderi muuntaa nämä signaalit tekstiksi, puheeksi tai digitaalisen avatarin kasvojen animaatioksi.
Keskeinen parannus oli siirtyminen sekvenssi-sekvenssi-malleista suoraviivaiseen arkkitehtuuriin, josta tiimi kertoi maaliskuun 2025 Nature Neuroscience -lehdessä. Tämä mahdollisti hermosignaalien lähes välittömän muuntamisen puheeksi.
Jotta viestintä olisi luonnollisempaa, tutkijat loivat Johnsonin äänen hänen vuoden 2004 hääpuheensa nauhoituksen perusteella ja kehittivät henkilökohtaisen avatarin, joka pystyy jäljittelemään ilmeitä.
Projektin johtajat – apulaisprofessori Gopala Anumancipalli, neurokirurgi Edward Chang ja tohtoriopiskelija Kaylo Littlejohn – työskentelevät kokeellisen järjestelmän muuttamiseksi vakiintuneeksi kliiniseksi välineeksi. Tulevaisuudessa saatetaan nähdä langattomia implantteja ja fotorealistisia avatareita.
On tärkeää huomata, että järjestelmä aktivoituu vain potilaan tarkoituksellisesta yrityksestä puhua, mikä takaa käyttäjien yksityisyyden.
