Löytö: hämähäkit eivät ole peräisin maalta

Löytö

500 miljoonaa vuotta vanha fossiili saattaa kirjoittaa uudelleen hämähäkkieläinten historian.

Löytö kyseenalaistaa hämähäkkien ja niiden sukulaisten maaperäisen alkuperän.

Hämähäkkieläimet, mukaan lukien hämähäkit ja skorpionit, pidetään usein maapallon hallitsijoina. Tuore tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että niiden evoluutio olisi alkanut meristä. Tämä paljastus perustuu poikkeuksellisen hyvin säilyneen fossiilin, nimeltään Mollisonia symmetrica, huolelliseen analyysiin.

Arizonan yliopiston Nicholas Strausfeldin johtama tutkimusryhmä käytti kehittyneitä kuvantamistekniikoita tutkiakseen fossiilin aivoja ja hermostoa. Yllättäen Mollisonian hermosolujen rakenne muistuttaa hämmentävästi nykyisten hämähäkkieläinten hermosolujen rakennetta, eikä niiden oletettujen esi-isien, limulien, hermosolujen rakennetta.

Tämä hermosolujen samankaltaisuus herättää kysymyksiä hämähäkkieläinten evoluutiosta. Tutkijat ovat havainneet, että Mollisonian aivoissa on aivojen alueiden käänteinen järjestys verrattuna muihin niveljalkaisiin. Tämä hämähäkkieläimille ainutlaatuinen piirre saattaa selittää niiden ketteryyttä ja kykyä metsästää niin tehokkaasti.

Tämän löydön vaikutukset ovat laajat. Se viittaa siihen, että hämähäkkieläimet saattoivat asuttaa maapallon paljon aikaisemmin kuin on aiemmin oletettu, mikä on saattanut vaikuttaa hyönteisten evoluutioon. Näiden saalistajien aiheuttama paine on saattanut johtaa hyönteisten siipien kehittymiseen puolustusmekanismina.

Tämä tutkimus, joka on julkaistu Current Biology -lehdessä, avaa uusia näkökulmia hämähäkkieläinten evoluutioon. Se osoittaa myös fossiilien merkityksen elämän alkuperän ymmärtämisessä maapallolla.

Löytö: hämähäkit eivät ole peräisin maalta

Mikä tekee hämähäkkieläinten aivoista ainutlaatuiset?

Hämähäkkieläinten aivot ovat rakenteeltaan päinvastaiset kuin muiden niveljalkaisten. Tämä erityispiirre saattaa olla syynä niiden poikkeuksellisiin metsästyskykyihin.

Aivojen alueiden käänteisyys mahdollistaa suorammat yhteydet ohjauskeskuksien ja motoristen piirien välillä. Tämä näkyy liikkeiden nopeutena ja tarkkuutena.

Hämähäkit esimerkiksi voivat kutoa monimutkaisia verkkoja ja vangita saaliinsa sekunnin murto-osassa. Tämä ketteryys on seurausta niveljalkaisille ainutlaatuisesta aivojen evoluutiosta.

Samanlaisen aivorakenteen löytäminen Mollisoniasta viittaa siihen, että tämä sopeutuma on ilmennyt hyvin varhaisessa vaiheessa hämähäkkieläinten evoluutiossa. Se on saattanut olla avainasemassa niiden evoluution onnistumisessa.