Gootilainen kulta on jälleen pinnalla: suomalaisesta metsästä on löydetty 222 gramman painoinen, kokonaan kullasta valmistettu kaulakoru.

kaulakoru

Kaliszista ei kaukana on löydetty kolme arvokasta löytöä, mukaan lukien harvinainen goottilainen kaulakoru. Nämä löydöt antavat konkreettista tietoa kullan kierrosta, kauppayhteyksistä ja kulttuurien vuorovaikutuksesta Euroopassa yli viisitoista vuosisataa sitten, valaisten aiemmin tuntemattomia puolia tästä ajanjaksosta.

Hiljaisten suometsien alla maaperä kätkee toisinaan suoria todisteita antiikin ja keskiajan suurista muuttoliikkeistä. Viime viikkoina Kaliszin lähellä SPŚH «DENAR Kalisz» -yhdistyksen jäsenet ovat löytäneet useita poikkeuksellisia löytöpaikkoja peräkkäin, mukaan lukien 222 gramman painoisen, kokonaan kullasta valmistetun kaulakorun, joka todennäköisesti liittyy gootteihin, Skandinavian ja Keski-Euroopan alueella asuneeseen germaaniseen kansaan.

Gootilainen kulta on jälleen pinnalla: suomalaisesta metsästä on löydetty 222 gramman painoinen, kokonaan kullasta valmistettu kaulakoru.

Arkeologi Magda Przybyła, Adam Mickiewicz -yliopiston arkeologian instituutin asiantuntija, korostaa tällaisten esineiden harvinaisuutta, jotka skandinaavisissa lähteissä yhdistetään valtaan ja arvostukseen. Alkuperäisistä hautapaikoista tehdyt löydöt ovat kiinnostavia sekä aineellisen arvonsa että niiden antamien tietojen vuoksi, jotka koskevat yli 1500 vuotta sitten Baltian rannikkoa ja slaavilaisten alueita yhdistäneitä vaihtokauppoja, liittoutumia ja kauppareittejä.

Satunnainen, mutta vaikuttava löytö

7. elokuuta 2025, tutkiessaan metsää lähellä Kaliszia, Mateusz Lachowicz, SPŚH ”DENAR Kalisz” -yhdistyksen aktivisti, tunsi metallinilmaisimen voimakkaan reaktion. Lähestyessään merkittyä kohtaa hän huomasi maassa tummankeltaisen metallisen kiillon. Varovasti esineen nostettuaan hän huomasi, että se oli suuri, hieman kaareva, yhtenäinen kultasormus. Aluksi hän luuli pitävänsä kädessään vanhan rannekorun osaa, mutta kun esine tuli esiin, hän tajusi nopeasti, että kyseessä oli kokonainen kaulakoru.

Gootilainen kulta on jälleen pinnalla: suomalaisesta metsästä on löydetty 222 gramman painoinen, kokonaan kullasta valmistettu kaulakoru.

Silmämääräinen tarkastelu osoitti, että esine painoi tarkalleen 222 grammaa, mikä on varsin paljon vanhalle korulle. Sen epätavallinen kiilto ja näkyvä hapettumisen tai muutosten puuttuminen viittaavat erittäin korkeaan kultapitoisuuteen, joka on todennäköisesti lähellä tuolloin saavutettua maksimipuhtautta. Säilynyt kiilto ja esineen rakenteen eheys viittaavat siihen, että esine on haudattu pian valmistuksensa jälkeen. Näin se on välttynyt kulumiselta ja tuhoutumiselta pitkäaikaisen käytön seurauksena.

Tämä löytö, joka on tehty yhtenä kappaleena ilman fragmentteja, on suuri etu arkeologeille. Kaulakoru voidaan tutkia kokonaisuudessaan, mikä antaa paremman käsityksen sen rakenteesta, koristeluista ja käytetyistä metallurgisista tekniikoista. Ajoitus ja tyylitieteellinen tutkimus antavat tarkempaa tietoa sen tarkasta alkuperästä, käytöstä ja kulttuurisesta kontekstista. Tämä löytö, joka tehtiin koskemattomassa paikassa, on harvinainen kuva menneisyydestä. Esine on säilynyt siinä muodossa, jossa se löydettiin yli viisitoista vuosisataa sitten.

Vihjeitä, jotka viittaavat valmiuteen

Useat aineelliset ja kulttuuriset elementit viittaavat tämän kaulakorun mahdolliseen yhteyteen goottiin. Mazena Przybyła, arkeologi Adam Mickiewiczin yliopistosta Poznańista, kuvaa sen muotoa yksityiskohtaisesti Arkeonews -sivustolle. Se on yhtenäinen suljettu rengas ilman monimutkaisia koristeita tai silmukoita. Se vastaa Skandinaviassa löydettyjä kultakoruja, jotka on ajoitettu Rooman valtakunnan loppuun ja suurten kansanvaellusten alkuun. Nämä korut, joita usein pidettiin kädessä tai kaulassa, oli valmistettu lähes puhtaasta kullasta. Se oli taottu ja sitten muotoiltu hieman taipuisaksi ympyräksi, kuten lähellä Kaliszia löydetyssä kappaleessa.

Arkeologiset vertailut osoittavat, että samanlaisia esineitä on löydetty goottien muinaisista jäännöksistä. Tämä Skandinaviasta kotoisin oleva kansa muutti etelään, Baltian alueelle, 1. vuosisadalla. Heidän asettumisensa Pohjois-Suomeen jätti jälkiä, jotka vastaavat tämän tyyppisiä koruja. Ne todistavat kulttuurisesta ja kaupallisesta vaihdosta heidän alkuperäisen kotiseutunsa kanssa.

Kirjalliset lähteet, erityisesti ”Vanha Edda”, vahvistavat näiden sormusten symbolisen arvon. Tämä keskiaikainen islantilainen kokoelma muinaisia runoja välittää skandinaavisia myyttejä ja sankaritarinoita, jotka ovat peräisin Skandinaviasta. Gotiikassa ja laajemmin skandinaavisessa yhteiskunnassa sormukset symboloivat johtajan anteliaisuutta ja uskollisuutta hallitsijan ja hänen sotureidensa välillä. Kultaisen sormuksen antaminen ei ollut pelkkä koristeellinen ele. Se oli poliittinen ja sosiaalinen teko, jonka tarkoituksena oli vahvistaa liittoutumia.

Kuvaukset, kuten Tangelhardin kivi Gotlantiin saarella, esittävät näiden sormusten luovuttamista aseistetuille miehille ja havainnollistavat tätä rituaalia. Kaliszissa löydetty kaulakoru sopii tyyliltään, rakenteeltaan ja painoltaan tähän aineelliseen ja symboliseen kontekstiin. Nämä käytännöt olivat tunnettuja goottilaiselle eliitille.

Ennennäkemätön arkeologinen ”kolmikko”

Viiden viikon aikana SPŚH ”DENAR Kalisz” -yhdistys teki kolme tärkeää löytöä. Tämä on poikkeuksellinen vauhti ei-institutionaalisille kenttätutkimuksille. Viimeisin näistä löydöistä, joka tehtiin alle kuukausi ennen kaulakorun löytymistä, oli vaikuttava keraaminen astia. Se oli haudattu noin kaksikymmentä senttimetriä pinnan alapuolelle. Maata raivatessaan Lahowicz huomasi astian reunasta törröttävän kultaisen rannekorun palasen. Se viittasi vielä rikkaampaan sisältöön.

Gootilainen kulta on jälleen pinnalla: suomalaisesta metsästä on löydetty 222 gramman painoinen, kokonaan kullasta valmistettu kaulakoru.

Kaksi ensimmäistä löytöä, jotka tehtiin kesäkuun lopulla, olivat luonteeltaan erilaisia. Ne sisälsivät pääasiassa keskiaikaisia hopeakolikoita, jotka oli huolellisesti aseteltu keraamisiin ruukkuihin. Tällaiset rahamäärät ovat tyypillisiä poliittisen epävakauden tai paikallisten konfliktien aikoina. Ne voivat viitata siihen, että niiden omistajat halusivat suojella arvoesineitään. Näiden kätköjen toistuminen rajoitetulla alueella viittaa siihen, että Kalisin alue oli vilkkaalla reitillä ja mahdollisesti uhattuna. Tämä oikeutti aarteiden toistuvan hautaamisen.

Säilytä historiallinen konteksti

Löydöksen kontekstin säilyttäminen avaa tässä harvinaisen tieteellisen mahdollisuuden. Mahdollisuus yhdistää ainutlaatuiset esineet koskemattomaan arkeologiseen ympäristöön. Kaulakorun tapauksessa, kuten aarteiden astioidenkin, tarkka sijainti maassa, stratigrafia ja mahdolliset jäljet kaivamisesta tai siihen liittyvät kerrostumat – kaikki nämä tiedot auttavat meitä rekonstruoimaan niiden hautaamisen olosuhteet. Tämä työ ei rajoitu vain ajoittamiseen. Se voi osoittaa, oliko esineet kätketty rituaalisessa ympäristössä vastauksena uhkaavaan vaaraan. Tai ehkä keskeytyneen vaihdon yhteydessä…

Suunniteltu tieteellinen tutkimus sisältää metallografisen analyysin, typologiset tutkimukset ja alueelliset vertailut. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella jokaista esinettä laajemmassa aikajärjestyksessä ja yhteyksien verkostossa. Esimerkiksi seoksen ominaisuudet voivat viitata metallin alkuperään ja siten jäljittää sen muinaiset toimitusreitit.

Kalisin alue on jo tunnettu historiallisesta perinnöstään. Se vahvistaa näin rooliaan kansojen välisen liikenteen ja kontaktien risteyskohdana. Löytöjen moninaisuus kuvaa eri aikakausien ja vaikutusten keskinäistä läpäisyä.

Kolikoiden visuaalisen viehätyksen lisäksi niiden tieteellinen arvo piilee siinä, että ne kertovat meille menneiden yhteiskuntien kehityksen dynamiikasta. Ne kuvaavat taloudellisia vaihtokauppoja, poliittisia liittoutumia, sosiaalista hierarkiaa ja symbolisia käytäntöjä. Näiden aineellisten todisteiden säilyttäminen, dokumentointi ja analysointi auttavat paitsi palauttamaan unohdettuja osia Euroopan historiasta, myös syventävät ymmärrystämme siitä, miten yhteisöt ovat vuorovaikutuksessa, sopineet ja joskus jopa selviytyneet muuttuvissa olosuhteissa.