Useiden ilmoitusten jälkeen Washington on kiistänyt tiedot, joiden mukaan kulta olisi 39 prosentin tullimaksujen kohteena Sveitsissä. Tämän käänteen jälkeen kullan kurssi laski jälleen perjantaina New Yorkissa
Sisällysluettelo
Joka aamu kello 6 toimittajamme ottavat pulssin talouden tilasta Sveitsissä ja maailmalla.
Uusi isku Sveitsille, kirjoitettiin perjantaiaamuna: Yhdysvallat on nyt asettanut tullimaksut kilon painoisille kultaharkoille, jotka ovat Sveitsin eniten vientituote, mikä yllätti välittäjät, raportoi Financial Times. Sveitsiläiset jalostamot ja teollisuus olivat tähän asti olettaneet, että nämä harkot olisivat tullivapaita. Ja saattaakin olla, että ne ovatkin oikeassa. Trumpin hallitus on nimittäin ilmoittanut uusista ohjeista, joilla selvennetään, että kultapalkkien tuonti Yhdysvaltoihin ei ole rangaistavien tullien alaista.
Valkoinen talo aikoo pian antaa toimeenpanomääräyksen selventääkseen virkamiehen mukaan virheellistä tietoa kullan ja muiden erikoistuotteiden verotuksesta, kertoo Bloomberg, joka viittaa nimettömänä pysyttelevän virkamiehen lausuntoon.
Onko huoli nyt turha?
Aiemmin tänään kuitenkin tuli tieto, että Yhdysvaltain tulliviranomaiset olivat ilmoittaneet sveitsiläisille jalostamoille 31. heinäkuuta päivätyllä kirjeellä, että 1 kg:n ja 100 unssin kultaharkot on luokiteltava ja niihin on sovellettava 39 prosentin tulli, kirjoittaa brittiläinen päivälehti. Artikkelin mukaan 1 kg:n kultaharkot ovat New York Commodities Exchange (Comex) -pörssin, maailman suurimman jalometallipörssin, eniten vaihdettu kulta-yksikkö.
”Tämä tullipäätös on uusi isku Sveitsin ja Yhdysvaltojen väliselle kultakaupalle”, totesi Christoph Wild, Sveitsin jalometallivalmistajien ja -kauppiaiden liiton (ASFCMP) puheenjohtaja, Financial Times -lehdelle. Hän lisäsi, että kultatullit vaikeuttavat kullan kysynnän tyydyttämistä. Tämä huoli saattaa kuitenkin olla nyt turha.
Tämän käänteen seurauksena kullan hinta on heilahdellut. Alun perin torstaina Financial Timesin julkaiseman uutisen jälkeen kullan hinta (joulukuun toimituksille) nousi New Yorkin raaka-ainepörssissä Comexissa korkeimmillaan 3534,10 dollariin unssilta (31,1 g). Sitten, kun Valkoinen talo alkoi selventää asiaa ja ilmoitti aikovansa ”julkaista lähiaikoina asetuksen, jolla selvennetään virheellisiä tietoja kultaharkkojen ja muiden erikoistuotteiden verotuksesta”, hinta romahti ja oli enää 3461,40 dollaria klo 20.30 Sveitsin aikaa.
Kysyntä kultaa – ja sen myötä myös hinta – oli jo aiemmin tänä vuonna räjähtänyt Atlantin toisella puolella, kun amerikkalaiset ostajat pyrkivät keräämään varastoja mahdollisten jalometallin lisäverojen varalta.
61,5 miljardia dollaria kultaa
Jotta näitä ilmoituksia voidaan asettaa kontekstiin, muutama luku: Sveitsi vei 61,5 miljardia dollaria (47,9 miljardia frangia) kultaa Yhdysvaltoihin kesäkuun 2024 ja kesäkuun 2025 välisenä aikana. Jos tullit tulisivat voimaan, sama määrä joutuisi maksamaan 24 miljardin dollarin lisätulleja, kun Sveitsiin sovelletaan torstaina voimaan tullutta 39 prosentin tullia. Sveitsissä sijaitsevat maailman neljä suurinta kultaraaka-ainetta jalostavaa tehtaata.
Useat sveitsiläiset kultaraaka-ainejalostamot ovat ilmoittaneet neuvotelleensa kuukausia lakimiesten kanssa selvittääkseen, mitkä kultatuotteet voivat olla tullivapaita ja mitkä eivät. Kaksi jalostamoa on ilmoittanut Financial Timesille vähentäneensä tai keskeyttäneensä tilapäisesti toimituksensa Yhdysvaltoihin epävarmuuden vuoksi.
