Ilmanlaatu.Tällä viikolla tehdyssä tutkimuksessa paljastui valtava määrä pienimpiä muovihiukkasia, joissa on myrkyllisiä lisäaineita. Nämä hiukkaset ovat näkymättömiä, mutta ne ympäröivät meitä suljetuissa tiloissa ja voivat vahingoittaa terveyttämme.
Sisällysluettelo
Mikromuovien laaja levinneisyys eri tilojen ilmassa on jopa 100 kertaa aiemmin arvioituja arvoja suurempi: jopa 68 000 hiukkasen hengittäminen päivässä voi vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tämä vahvistetaan tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessa, joka kiinnittää jälleen huomiota ongelmaan, joka aiheuttaa yhä enemmän huolta ja on tutkijoiden ja ympäristöaktivistien mukaan edelleen kasvussa. Viikon kuluttua Sveitsissä alkavat uudet YK:n johdolla käytävät neuvottelut maailmanlaajuisesta sopimuksesta tämän materiaalin tuotannon rajoittamisesta, mutta näkymät ovat toistaiseksi synkät.
Tuoreet tutkimukset ovat jo osoittaneet, että mikroplastin (alle viiden millimetrin kokoiset hiukkaset) pitoisuus sisäilman ilmassa on jopa kahdeksan kertaa suurempi kuin ulkoilmassa. Ne osoittavat myös, että sisäilman esineisiin kertyy 30 kertaa enemmän mikroplastia. Ottaen huomioon, että kehittyneissä maissa ihmiset viettävät 90 % ajastaan sisätiloissa, joista 5 % autoissa, Toulousen yliopiston tutkijat päättivät selvittää mikroplastin vaikutuksen meihin ottaen huomioon hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija vaihtelee yhdestä kymmeneen mikrometriin.
Varmistaakseen analysoivat 16 ilmanäytettä, jotka oli kerätty kodeista, toimistoista ja autojen sisätiloista Raman-spektroskopialla, jonka avulla voidaan määrittää niiden komponentit. He havaitsivat, että näiden hiukkasten keskimääräinen pitoisuus asuintiloissa oli 528 yksikköä kuutiometrissä ja nousi 2238 yksikköön ajoneuvoissa, joista ensimmäisessä tapauksessa kyseessä oli pääasiassa polyeteeni (jota käytetään laajasti tekstiiliteollisuudessa ja pakkauksissa) ja jälkimmäisessä tapauksessa polyamidi. Itse asiassa nämä hiukkaset muodostavat jopa 97 % analysoidun pölyn kokonaismäärästä, ja 94 % niistä on kooltaan sellaisia, että ne voivat joutua hengitysilmaan. Sitten he yhdistivät nämä tiedot muihin tunnettuihin tiheystietoihin. He tulivat siihen tulokseen, että pienempien hiukkasten tilanne on huomattavasti huonompi kuin aiemmin on havaittu: aikuiset hengittävät noin 3200 hiukkasta, joiden halkaisija on 10–300 mikrometriä, 24 tunnin aikana ja jopa 68 000 pienintä hiukkasta.
Vaikka he huomauttavat, että tulosten tarkempaa ymmärtämistä varten tarvitaan lisätutkimuksia, tällä hetkellä nämä tiedot, jotka on julkaistu tiedelehdessä PLos One, osoittavat, että tämän materiaalin aiheuttama terveysriski ihmisille kasvaa edelleen. Lisäksi kaksi vuotta sitten tutkimuksissa havaittiin niitä ihmisen keuhkokudoksessa, mutta nyt on käynyt selväksi, kuinka paljon niitä pääsee elimistöön hengitysteiden kautta. ”Mihin tahansa katsomme, löydämme niitä, ja se on huolestuttavaa, koska ne ovat täysin näkymättömiä paljaalla silmällä ja tunkeutuvat syvälle keuhkoihin”, Jakovenko totesi.
Nämä komponentit voivat vapauttaa myrkyllisiä lisäaineita, kuten isofenoli A, ftalaatteja ja bromattuja yhdisteitä.
Jeroen Sonke, Ranskan kansallisen tutkimusneuvoston (CNRS) tutkimusjohtaja, joka osallistui tähän työhön, lisäsi La Vanguardia -lehdelle antamassaan haastattelussa, että lisäksi ”ne voivat vapauttaa myrkyllisiä lisäaineita, kuten bisfenoli A:ta, ftalaatteja ja bromattuja yhdisteitä (palonestoaineita), jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja lisäävät ennenaikaisen synnytyksen, hermoston kehityshäiriöiden, miesten sukuelinten synnynnäisten epämuodostumien, hedelmättömyyden, liikalihavuuden, sydän- ja verisuonitautien, munuaistautien ja syövän riskiä”. Hän myöntää, että toistaiseksi ei tiedetä tarpeeksi siitä, kuinka paljon näitä hiukkasia kertyy keuhkoihin tai poistuu yskän tai liman mukana, mutta toteaa, että ”osa niistä todennäköisesti jää sinne vuosiksi, ja pienimmät tunkeutuvat keuhkosoluihin”.
Talojen tai sisätilojen osalta Sonke toteaa, että vaatteiden lisäksi saastumisen lähteitä ovat matot, matot, verhot, linoleumi ja akryylimaali. ”Elämme usein kolmiulotteisessa muovilaatikossa, ja ajan mittaan ultraviolettisäteily ja fyysinen kuluminen aiheuttavat kaiken tämän muovin hajoamisen.” Lisäksi muovia käytetään yhä enemmän ajoneuvoissa niiden painon vähentämiseksi ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi.
Elämme usein kolmiulotteisessa muovilaatikossa, ja ajan myötä säteily ja fyysinen kuluminen hajottavat kaiken tämän muovin palasiksi.
Viime aikoina mikroplastia on löydetty yhä useammin ihmiskehosta. Sitä on jo löydetty verestä, aivoista, istukasta, ruoansulatuskanavasta ja rintamaidosta. Tähän asti tunnetuin tapa, jolla mikromuovia pääsee ihmiskehoon, on ollut ruoan kautta (tästä syystä suositellaan, ettei ruokaa lämmitetä muovipakkauksissa), mutta nyt tiedämme, että sitä on kaikkialla: pilvissä, salaatissa ja meren syvyyksissä, kuten muutama viikko sitten raportoitiin.
Espanjassa tutkijat, kuten kemisti Ethel Elharrat, ympäristö- ja vesitutkimuksen instituutin (IDAEA-CSIC) johtaja, ja Nicolás Oleas Granadan yliopistosta, ovat jo vuosia varoittaneet polymeereihin kiinnittyneiden komponenttien vaaroista, jotka aiheuttavat niiden erilaiset ominaisuudet riippuen niiden lopullisesta käyttötarkoituksesta. Elharrat toteaa, että ranskalaisen tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaiset IDAEA:n aiempien tutkimusten kanssa, ja korostaa: ”Mitä pienempi tutkittava mikromuovi on, sitä enemmän sitä löytyy, mutta tarvitaan lisätutkimuksia sen terveysvaikutuksista, jotka johtuvat siitä, että siihen liittyy monia myrkyllisiä aineita, joista jokaisella on oma vaikutuksensa.”
Suositukset.Tuuleta huone päivittäin, imuroi, vältä synteettisten materiaalien käyttöä sisustuksessa tai vaatteissa ja osta mahdollisimman vähän muovia.
Samaan tapaan tutkija Nicolas Oleas korostaa sitä kemikaaliseosta, jolle altistumme: ”Paljon puhutaan fyysisistä vaikutuksista, siitä, että ne aiheuttavat tulehdusta ja solujen hapettumista, mutta on myös biologisia, orgaanisia vaikutuksia, joita aiheuttavat ne liitännäiset yhdisteet, joita lapset ja lemmikkieläimet hengittävät jatkuvasti kotien lattioilta.”
Vastauksena kysymykseen suosituksista kansalaisille kolme tutkijaa ovat yhtä mieltä päivittäisen ilmanvaihdon, pölyn imuroinnin, synteettisten materiaalien käytön välttämisen kodin sisustuksessa ja vaatteissa sekä muovin käytön vähentämisen tärkeydestä. Sonke neuvoo myös ”äänestämään poliittisia puolueita, jotka suhtautuvat vakavasti ympäristöön ja ilmastonmuutokseen”. Teollisuudelle hän neuvoo ”kehittämään tuotteita, jotka sisältävät vähemmän myrkyllisiä aineita”. Nämä suositukset ovat samankaltaisia kuin COPD-potilaiden yhdistyksen hengityselinsairauksia sairastaville ihmisille antamat ohjeet.
Kansainvälisellä tasolla on käynnissä neuvottelut YK:n edistämästä globaalista sopimuksesta, joka rajoittaa tuotantoa, edistää ja tukee tehokkaampaa kierrätystä sekä parantaa suunnittelua vastauksena kiireelliseen tarpeeseen torjua muovijäte. Seuraava, kuudes kokous, joka pidetään 5.–15. elokuuta Genevessä (Sveitsi), tulee olemaan ilman merkittävää edistystä tuotantomaiden ja öljyntuottajamaiden, jotka kieltäytyvät vähentämästä tuotantoaan, sekä niiden maiden välillä, jotka ovat kaikkein halukkaimpia ottamaan käyttöön rajoituksia, kuten EU on tähän asti ollut. Tästä asiasta, kuten muista ympäristöasioista, Euroopan komissio on kuitenkin jo ilmoittanut olevansa valmis ”pehmentämään” kantaansa konsensuksen saavuttamiseksi, mikä ympäristöjärjestöjen mielestä voi asettaa sen melko heikkoon asemaan.
