Ympäriinsä levitetyt astiat eivät ole vain väliaikaista huolimattomuutta: ne voivat olla merkki emotionaalisesta väsymyksestä tai piilevästä etääntymisestä arjesta.
Sisällysluettelo
Usein ajattelemme, että kyse on vain huolimattomuudesta tai laiskuudesta. Ajattelemme myös, että kyse on hygieniasta tai jopa huonosta organisointikyvystä. Itse asiassa tämä harmittomalta vaikuttava ele voi kertoa paljon enemmän kuin vain ajanpuutteesta tai haluttomuudesta.
Epäsiistit astiat voivat heijastaa piileviä, joskus jopa tiedostamattomia tunteita . Arkielämä näkyy yksityiskohdissa, ja tietyt käyttäytymismallit voivat olla osoitus henkisestä ylikuormituksesta tai ristiriitaisesta suhtautumisesta rutiiniin .
Pesuallas on täynnä, astiat odottavat.
Joskus lykkäämme tätä yksinkertaista tehtävää, koska olemme liian väsyneitä . Kyse ei ole siitä, että emme halua, vaan siitä, että emme yksinkertaisesti pysty aloittamaan sitä, vaikka se ei olekaan mahdotonta. Täysi pesuallas on hiljainen merkki siitä, että emme enää pysty selviytymään siitä.
Ilmiö on hyvin tunnettu: mitä enemmän lykkää, sitä enemmän töitä kertyy . Ja mitä enemmän töitä kertyy, sitä vaikeammalta kaikki tuntuu . Tämä noidankehä ei ole harvinaista niille, jotka yhdistävät työtehtävät, henkisen rasituksen ja ajanpuutteen.
Jotkut uskovat vilpittömästi, että seuraavana päivänä heillä on ”enemmän energiaa” tai motivaatiota . Mutta tämä ”huomenna” on usein hyvin samanlainen kuin tänään: joka päivä joudutaan taistelemaan samanlaista väsymystä, stressiä tai uupumusta vastaan .
Masennuksen takana piilee väsymys
Kun kotona on epäjärjestys, emme joskus enää huomaa sitä. Täysi pesuallas tulee tutuksi, eräänlaiseksi taustaksi. Se ei tarkoita, että emme välitä: olemme vain jossain muualla, väsyneitä, masentuneita tai uppoutuneita omiin ajatuksiimme.
On myös niitä, jotka tahattomasti joutuvat noidankehään: muutaman päivän unohtelu, jonka jälkeen suuri siivous, jotta ”saataisiin kiinni menetetty”. Tätä uuvuttavaa mallia on vaikea rikkoa, kun tunnemme sisäistä väsymystä.
Joillekin ihmisille tiskialtaan vuori ei ole vain huolimattomuutta tai laiskuutta. Se on huomaamaton, lähes instinktiivinen tapa sanoa ”stop”. Tällöin astioiden pesemättä jättäminen on yksinkertainen, mutta merkityksellinen ele, tapa asettaa rajat, kun teemme liikaa ajattelematta itseämme.
